keskiviikko 30. toukokuuta 2012

sunnuntai 27. toukokuuta 2012

Joku ennen minua

1.
Sen naisen ottamia kuvia on metri kertaa metri -suurennoksina ympäri huonetta. Seinällä on hänen lapsensa kuva, joka on kuulemma '' la plus jolie fille du monde''. Tuo nainen on hullu, pettäjä ja rakastunut samaan mieheen, josta minä nyt pidän. 



2. Toisaalla
Se nainen makaa näissä lakanoissa samaan aikaan kuin me. Hänen läsnäolonsa on piinaava ja ilkkuva. Kiertelen ympäri asuntoa, kun sinä nukut. Hän on kaikkialla: konkreettisena postikorttien ja kirjeiden allekirjoituksissa sydämien kera, vaatteissa ja lakanoissa. Hän on maannut nämä lakanat ennen minua, hän on maannut sinut tuhansia kertoja ja vaikka te ette ole yhdessä, silti hän on varmasti läsnä. Tunnen oloni tyhmäksi
   Ironisinta tässähän on se, että me tulisimme luultavasti hyvin toimeen toisenlaisissa olosuhteissa. Ja jotain meillä on pakko olla yhteistä - mies johon me perätysten olemme molemmat rakastuneet. Se nainen, jonka nimeä emme lausu, vihaa minua luultavasti yhtä paljon kuin minä häntä, vaikka me emme ole koskaan edes tavanneet. Löydän asunnosta kortteja, ja hän on kirjoittanut niihin niin kauniita lupauksia tulevasta yhteisestä elämästä. Olen vakuuttunut, että hän on omistanut tämän elämän tässä asunnossa ennen minua.

Helsinki 7.5.2012 01.29

3.
Ehkä minä olen jollekulle joku, jota vihata. 

sunnuntai 13. toukokuuta 2012

Elokuvasta



Hei ystävät.
Tiedättekö, ollaan viime aikoina kirjoitettu paljon tekstejä - ei kuitenkaan tänne, vaan matchaaviin pinkkeihin vihkoihimme ja tietokoneeni kansioon, joka kulkee nimellä ''lyhytelokuva''. Ei ole sattumaa, että tämä silmälasipäinen nainen, joka puree minua korvanlehdestä, on esiintynyt täällä usein. Vitsn sanat ovat kauneinta, mitä tiedän. Me nimittäin kirjoitamme yhdessä moni moni moni sivuista juttua, johon on kulunut jokainen kielikuva, kaunis lause ja onnistunut ajatus, joita olemme keksineet.
   Minä ja korkeiden taivaiden Vita, olemme kirjoittaneet tunteja ja tunteja. Lukeneet, kirjoittaneet, katselleet elokuvia ja kirjoittaneet. Ammentaneet itseämme viisaammilta ja varastettu lausahduksia tehdäksemme sitä, mikä on meille tärkeintä. Ja jonkun ajan päästä, kun Tarkk'ampujankadun asunto saa ilmeensä Emman kädenjäljestä, visiot kuvaajan ja kirjoittajien välillä ovat yhdenmukaisemmat ja kun Timothy ja minä saamme valmiit käsikirjoitukset käsiimme, kaikki tämä toivottavasti konkretisoituu. 

''Sinun kanssasi  A oli aina niin intensiivistä. Jos olinpaikkamme, aika ja tunteemme kohtasivat kuten planeetat menevät lineaarisesti, sinä tulit aina lähemmäksi kuin olisi ollut tarvis. Kosketuksesi hetkien kanssa oli lähes ylitsevuotavaa. Se hyökyi aina rantaviivan ylitse, kohisten kalliolle ja sinä, sinä haukoit henkeäsi ja olit aina lähes orgasmin partaalla, täysin polvillasi hetkien edessä. Pidit hetkiä, joina planeetat menivät lineaarisesti, niin suurina, ja minä, minä vain join hiljakseen kahvia ikkunalaudallasi ja katsoin, kun suuri ajattelijani nukkui.''

perjantai 4. toukokuuta 2012

tiistai 1. toukokuuta 2012


Tässä ovat A ja V. Me olemme juoneet muutaman kerran yhdessä kahvia ja tästä on kehittymässä oikein hyvä tapa. Tuntuisi tyhmältä alkaa selittää, miksi nämä kaksi esiintyvät tässä kirjoituksessa. Joskus on hyvä vaieta ja katsella sen sijaan valokuvia, tiedättehän te.