tiistai 24. tammikuuta 2012

Löysin sydämeni taas!

Seuraa huomio: useamman kuin yhden täällä näkyneen tekstin tapahtumat sijoittuvat ravintoloihin. Ystävät, murehdin huomattavan paljon Helsingin keskustan ravintoloissa. Jätän ostamatta vaatteita, mutta varaan pöydän. Minut löytää kasvot kiinni keskustelukumppanissani esittämässä liian paljon ja liian vaikeita kysymyksiä, yleensä myöhään illalla, koska silloin minä elän. Muistatte varmaankin myös Arkadian, sen kirjakaupan Töölössä. Arkadiasta, mistä löysin vuosi sitten paikkani, viime lauantaina löysin sydämeni. Siellä esiintyi tuttuja ja kun nuo tutut löivät biisin viimeisiä sointuja, sydämeni pamppaili niin lujaa, että se oli haljeta. Se hohkasi ja uhmasi. Se sanoi, että kyllä tästä Emilia selvitään - ja minä en ollut luottanut sydämeeni tarpeeksi. Avaruusmekossani korjaan itseni, osa kerrallaan. Yksi mies kysyi ivalliseen sävyyn, että eikö sinun elämäsi Emilia ole muuta, kuin ainaista kahvin tai viinin litkimistä ja tupakan polttamista? Sanoin, että se on paljon, niin paljon muuta eikä edes tuollaista. Vaikka kuinka romanttiselta kuulostaisi, se olisi pinnallista. Ravintoloissa istuskelu voisi vaikuttaa pintaliitelyltä, mutta hyvillä keskusteluilla, niillä ei ole hintalappua.

1 kommentti:

  1. Oi, hyvillä keskusteluilla ei todellakaan ole hintalappua!

    VastaaPoista